Korjaavan palautteen antaminen on taitolaji, jossa jokaisella meistä on parantamisen varaa

Mitä paremmin osaamme antaa kriittistä palautetta, sitä todennäköisempää on, että asianosainen kuuntelee meitä ja alkaa neuvottelemaan kuinka asia voitaisiin korjata sen sijaan, että puolustelee omaa toimintaansa ja kenties pyrkii syyttämään asiasta muita.
Rakentava palaute kohdistetaan henkilön toimintaan, ei koskaan persoonaan. Palaute olisi hyvä antaa mahdollisimman tarkassa muodossa, sillä "ympäripyöreät" arviot eivät kerro palautteen saajalle oikein mitään. Mitä tarkempaa palaute on, sitä helpompaa sitä on hyödyntää. Palaute on tärkeää myös perustella, jotta palautteen saajan on helpompaa käyttää palautetta työnsä kehittämiseen.

TÄSSÄ MUUTAMIA VINKKEJÄ NEGATIIVISEN PALAUTTEEN ANTAMISEEN

1. Rauhoita itsesi ennen negatiivisen palautteen antamista.

Jos olet liian vihainen ja kiihtynyt voi tilanne mennä riidaksi, tai vastaanottaja sulkee korvansa ja mielensä, jolloin palautteenannosta ei ole mitään hyötyä

2.Anna rakentava/kielteinen/kriittinen palaute heti kuin mahdollista

Kun virhe tapahtuu, on parasta purkaa tilanne heti. Asia ei jää painamaan, eikä työntekijä luule, että virheet hyväksytään tai että virhettä ei ole tapahtunutkaan.

3. Muista vuorovaikutteisuus palautteen annossa

Anna työntekijälle tilaisuus kertoa ensin oma mielipide ja selittää virheeseen johtaneet syyt.

4. Älä mene henkilökohtaisuuksiin, pysy asiassa.

5. Kerro täsmällisesti, mikä mättää, älä kiertele ja kaartele tai vihjaile

6. Anna palautteensaajalle mahdollisuus kertoa omat korjausehdotukset

7.Muista, että tilanteet ovat aina yksilöllisiä, valmiit palautteenantomallit (esim. hampurilaismalli) eivät aina toimi.

8. Älä ole teennäinen tai pinnallinen, palautetta ei oteta tosissaan, jos sinäkään et ole tosissasi

9. Sopikaa mahdollisesta seurannasta


10. Anna kielteistä palautetta AINA KAHDENKESKEN!

 

 
Myönteistä palautetta tulisi antaa aina, kun  siihen on aihetta!  Suomalaisille esimiehille tuntuu olevan tyypillisempää antaa kielteistä, kuin myönteistä palautetta. Kun kaikki menee hyvin, ollaan hiljaa. Hiljaaolo antaa kuitenkin ristiriitaisen viestin työntekijälle: Ei voi tietää onko esimies tyytyväinen vai ei.

Kehuja voi antaa työtehtävien menestyksekkäästä suorittamisesta, mutta myös asenteesta ja olemisen tavasta.  Myönteisen tunneilmapiirin ylläpitäjät osaavat tunnekielen. Tämä taito hyödyttää kaikkia yhteisön jäseniä. Myönteisellä ilmapiirillä on stressiä vähentävä ja lievittävä vaikutus.Kiittäminen ja kehuminen eivät maksa mitään, mutta parantavat työilmapiiriä ja taatusti myös tulosta!

Positiivinen palaute opettaa, auttaa asettamaan tavoitteita ja vahvistaa itsetuntoa. Se voi myös muuttaa käyttäytymistä helpommin kuin negatiivisesti annettu palaute.



Myönteinen palaute

 1. on yksilöityä
 2. kohdistuu onnistumiseen
 3. tuo esiin hyvät puolet ja vahvuudet
 4. osoittaa, mitä toiset arvostavat
 5. perustuu tosiasioihin

 6. voidaan hyvin antaa myös muiden kuullen